From ompelimosta

Aikuisten Mekkotehdas: Ruut-mekko

20150902-IMG_6938

Mukavaa, kun välillä on vähemmän kiireisiä päiviä. Ehtii käydä kuvaamassa lammen ensimmäiset syyssumut ja pihalla nuokkuvat kuuraiset kukat ilman kovin piinaavaa syyllisyydentunnetta siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta.

Pakkasten myötä oma ajatusmaailmani siirtyy välittömästi jonkinlaiseen omituiseen joulunodotusmoodiin, minkä vuoksi kesämekosta kirjoittelu tuntuu nyt vähän hassulta. Kirjoitanpa kuitenkin, sillä mikään ei estä käyttämästä hihatonta mekkoa talvellakin, jos sen parittaa neuletakin ja sukkahousujen kanssa. Tässä mekossa on jopa aika universaalit väri mitä vuodenaikoihin tulee, kiitos Euriksen edukkaan viskoosipalan. (Kangas on kylläkin täynnä värivirheitä joita en kaupassa huomannut, mutta leikin ettei niitä sen vuoksi huomaa kukaan muukaan :D…)

20150902-IMG_6940

Mekon kaava on aikusten Mekkotehdas-kirjasta, malli on nimeltään Ruut. Vyötärösaumavammaisena skippasin ohjeenmukaisen kuminauhavyötärön ja korvaan sen käytössä mustalla kapealla naruvyöllä. Kuviin nappasin rekvisiitaksi ensimmäisen käteen osuneen pitsin, ja se sopiikin oikeastaan aika kivasti mekkoon!

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta kuminauhavyötäröt noin yleensä ottaen ovat pelsepuupin keksintöä. Ainoa sovelias vyötärösauma on ilman ylimääräisiä törsötyksiä ja vähintäänkin kultakutrimaisesti oikeassa kohdassa. Se oikea kohta on itselläni aina alempana kuin bulkkivaatteissa, koskee myös empirelinjaa. (Terkuin äkämystynyt nimimerkki Empiresauma kinnaa kainaloo.)

Tappijalkaisen sovitusnuken päällä kolttu näyttää vähän ihmeelliselle, mutta itselläni sen helma osuu polven tuntumaan.

20150902-IMG_6942

Mekkokankaan riittävyydessä oli hieman neuvottelemista. Jouduin muistaakseni leikkaamaan kappaleet kankaasta eri päin, mitä ei tietenkään saisi koskaan tehdä, hups. Vinokanttiin kangasta ei riittänyt itkemälläkään, joten nappasin sen toiseen projektiin tarkoitetusta kangaspalasta. Joudun todennäköisesti tämän toimenpiteen vuoksi kiroilemaan vielä uudestaan, sillä sitäkin kangasta oli epäilyttävän pieni pala jo ennestään.

Mutta ihan mukava mekko tästä tuli. Aluksi keksintö näytti vähän lainapeitteeltä, mutta vyö laittaa väljyydet kyllä ihan kivasti kuriin. Alkuperäiseen malliin kuului koristeenomainen sitomisnauha toiselle olalle, mutta kankaan vähyyden vuoksi jätin sen pois.

Ompeluohjeet olivat hataran muistini mukaan kyseenalaisen vaikeasti tehdyt, joten duunasin pääntien lopuksi oman mieleni mukaan. Lopputulos ei ole niin selvästi kirjekuori/venemallinen kuin alkuperäisessä, koska oioin mutkia. Venemallia hakiessa olisin kuitenkin ihan suosiolla vain kantannut etu- ja takakappaleet erikseen ja jättänyt molemmille hartioille samasta vinokantista oikeat sitomisnauhat. Tai sitten olisin yhdistänyt olkasaumat kanttaamalla myös kädentiet.

20150902-IMG_6944

Aurinko paistaa, ihanaa! Ajattelin elää tänään vaarallisesti ja ostaa kaupasta pullan. Ajattelin myös kahvirutiinien vastaisesti juoda toisenkin kupin kahvia. Ja jos oikein hurjaksi äidyn, kuuntelen kauppareissulla radioa. Rebel, rebel.

Hyvää perjantaita murut!

Tykkään
8

Eräs kimonohihainen paita

20150902-IMG_6932

Olen tosi hyvä aikomaan kaikenlaista. Täällä kuulkaa aiotaan ja meinataan niin, että joku helvettiin uskova kaivaisi jo esiin mukulakiviä ja lapioita. “Päällystetty hyvillä aikomuksilla”, tiedättehän.

Aioin kirjoittaa tästä paidasta jo silloin, kun ihmiset vielä ihan aidosti uskoivat, että kesä tulee. Aioin pukea tämän ylleni ja ottaa tosi kivoja kuvia ulkona auringonpaisteessa. Ajattelin, että aikaa varmasti on, että kyllä se Oikea Kesä sieltä tulee. Nirsk.

Nyt, kun kaikki ovat jo sovinnolla alistuneet ajatukseen siitä, että kevään jälkeen tulikin muutaman hassun hellepäivän kautta suoraan syksy, on hyvä muistuttaa siitä, mitä olisi voinut olla. Olisi voinut olla tosi hiki ja tosi kuuma, ja tosi kova tarve kevyille kesäpaidoille. Silloin olisi voinut olla tarpeen ommella useampi tämmöinen.

No, ehkä ensi kesäksi?

20150902-IMG_6936

20150902-IMG_6935

Kuvan mainio paita on ommeltu Sew Vera Venus-nimisestä blogista löytyvällä kaavalla. Linkkiä klikkaamalla pääsee suoraan kaavasivulle, josta löytyy paljon muitakin aika mielettömiä projekteja vintagen ystäville. (Kaavat ovat ilmaisia ja itse tulostettavia.) Itseäni kuumottelee aivan erityisesti eräs kimonohihainen takki, joka suorastaan kerjää päästä toteutukseen. Tämä paita löytyy blogista nimellä magyar blouse. (Jos nimi tuo mieleesi pahan valkkarin täyttämiä muistoja, niin otan osaa.)

Tyyliltään tämä melko klassinen paita on ehtaa vintagea, mutta soveltuu mielestäni varsin hyvin osaksi myös modernimpaa vaatekaappia. Jätin pois helman sisäänotot ja korvasin ne vyöllä, sillä se tuntui soveltuvan omiin tarpeisiini paremmin. Laskokset kannattaa kyllä ommella, jos tykkää defaulttina tunkea paidanhelmat  esim. housunvyötärön alle.

(En voi sietää paita housuissa -efektiä. Siis sitä, miltä se tuntuu. Inhoan asiaa niin paljon, että sen sanominenkin edes jotenkin fiksusti on ihan äärettömän vaikeaa. Miten muka sanotaan nätisti helman tukkiminen housuihin? Jos asiaa ei voi sanoa nätisti, sitä ei kannata tehdä. Midinetin ilmaiset elämänohjeet osa 1001.)

Pääntie näytti kaavassa kuristavan pieneltä joten avarsin sitä parilla sentillä ja muokkasin pisaranmuotoisten aukkojen yläosaa samassa suhteessa. Keskimmäinen “luukku” on tosin turhan matalalla, sillä se tuntuu korostavan rintavakoa hitusen huvittavalla tavalla. (Tyyliin “kattokaas mitä täällä on”. Kaksi lasta imettäneeltä vähän harhaanjohtavaa mainontaa.) Paidan niskapuolella on sitomisnauhat ja materiaalina Eurokankaan palapuolelta bongattu ohutohut viskoosi.

20150902-IMG_6934

Jos ihastuit, niin suosittelen kokeilemaan! Vinonauhojen ompelua tässä on aika kiitettävästi, ja nauhat pitää luonnollisesti leikatakin itse. Vihasin vinonauhoja vuosikausia aika intohimoisesti, mutta kuinka ollakaan, nekin oppii ompelemaan siististi kun vain opettelee. Muuten tämä paita on tosi helppo ommeltava, ei ole edes vetoketjua! Sen ompeleminen on imho paljon ärsyttävämpää kuin vinonauhojen :D.

Tykkään
6

Drape drape – kirja

No men hej. Olipa aika uskomaton saavutus riuhtaista ylikierroksilla käyvä mieli pois työnteosta, mutta hey I did it, tässä ollaan. Olen tässä vähän niinkuin perustamassa yritystä, ja siinä sivussa olen kasvattanut ilmeisesti luterilaiseksikin kutsuttavan työmoraalin, niin pakana kuin olenkin. Tulee nimittäin ihan törgeen huono omatunto, kun tekee jotain epäduunia. Firmasta turisen enemmälti joskus toiste, sillä nythän ei ollut tarkoitus tehdä töitä, vaan blogata.

Aight, asiaan. Kävin eilen  kirjastossa ja maksoin jostain salavihkaa kertyneet kahdenkympin sakot (!) voidakseni lainata Hisako Saton paljonpuhutun Drape, drape-ompeluopuksen.

(Wtf oikeesti. Minähän palautan kirjani aina ajallaan. Melkein aina. Joskus edes. No okei, en se minä ollut vaan tuo hippi tuolla.)

20150812-IMG_6919

No vähäsen ehkä petyin. En oikein tiedä johtuiko se siitä, että en koe säkkimäisiä trikookaapuja enää kovin puhuttelevina, vai olivatko vaatteiden mallit yksinkertaisesti vähäsen blaa. Vaikea sanoa, jokin näissä mättää. Ehkä en oikein näe näitä vaatteita käytettävinä, tai lopputulosta vaivan arvoisena. Sisäinen pragmatisti (joka on iloisessa ristiriidassa kirjoja myöhässä palauttelevan hipin kanssa) ahistuu ajatuksesta, miltä möykkyinen kasa trikoota näyttää pesukoneesta ulostuessaan.

Ahistaa myös ajatella omaa epäjapanilaista vartaloa kaiken tuon kankaan keskellä. Saattaa olla, että ihan noin nättiä laskeutuvuutta olisi turha hakea, nämä koltut taitavat vaatia negatiivisia kurveja.

20150812-IMG_6920

20150812-IMG_6921

Tällä kertaa käyneekin niin, että tyydyn ainoastaan ihailemaan etäältä kirjan hillittömiä kaavapalapelejä ja jätän ompelupuuhat viitsivimmille. Järki nyrjähtää kun ajattelenkin noiden kaikkien kiljoonien laskosten yhdistämistä… saati sitä vaivaa, millä kaavat on alunperin kokoon kyhätty. Käsittämätöntä, niinkuin tuo yllä oleva Goddes dress. Täytyy olla melkoinen oman elämänsä Escher, että kykenee tuosta käyttökelpoisen ihokkaan kokoamaan. Minä en osaa ommella edes itsensä ympäri kiertyvää tuubihuivia… kokeiltu on.

En ole ehtinyt vielä tutkia missä koossa kaavoja on saatavilla, mutta sarjojallakin on saattanut mennä sormi paikkaan jos toiseenkin linjoja ja sääntöjä rukatessa.

20150812-IMG_6924
20150812-IMG_6925

Tuo yllä oleva leninki kiinnostaisi jollain tasolla, mutta hartian rypytykset epäilyttävät. Varsin kekseliäitä ratkaisuja olkalinjassa ja niskassa! Tämä olisi ehkä kirjan potentiaalisin ompelukandidaatti. Saattaa olla, että piirrän kaavan varastoon. (Ja mietin vuoden päästä ryppyisen kaavapaperin äärellä, että mikähän räpellys tämäkin taas on ja heitän menemään… har har.)

20150812-IMG_6922

20150812-IMG_6923

En aluksi tajunnut, että kyseessä on sortsipuku, kun tutkailin tuota ylempää kuvaa. Näyttää ihan hauskalle, mutta se sisäinen hippipragmaatikko ahistuu taas, koska keksinnössä on ihan hullun avoinaiset… kaikki. Sama vika vaivaa monta muutakin mallia. Ilmeisesti laskostettujen ja drapeerattujen vaatteiden idea vaatii nakuilua ollakseen cool. Tai pätevää alustoppivalikoimaa. Tai ehkä tämä onkin kotivaate? Escherin crazy-ass himapyjama.

Olin innoissani vielä kirjastossa, mutta vähän ristiriitaiset fiilikset tästä jäi. Ehkä yllätän itseni ja pyöräytän vielä ryppyolkainmekon tai crazy-ass pyjaman, saas nähdä.

Tunnustaako joku lukija tehneensä jotain tästä tai sarjan muista kirjoista?

Tykkään
7