Saanko esitellä: maailman parhaat maailmanparhaustennarit. Kauan himoitut ja juuri niin kovapohjaiset kuin pelkäsinkin. Mutta parhaat.
Ajatella niitä kaikkia vuosia, jotka tuhlasin korkokengissä ja sen jälkeen niitä vuosia, jolloin haaveilin korkokengistä, mutta en kyennyt niitä kipuilulta enää irvistelemättä käyttämään.
Terkkuja maan tasalta. Täällä on oikeastaan ihan kivaa. On sellanen juureva meininki ja festarifiilis 24/7.
(Ps. Laiskamato tiedottaa: kommentteihin on vastattu.)
Pitsihörhelöt ja minä emme lähtökohtaisesti ole mikään match made in heaven. (Eli taivaassa tehty tulitikku suomennettuna. Ette te kumminkaan osaa.) Löytyi kolttu, joka vahvisti poikkeuksen. Kyllä, siinä on pitsiä, mutta myös aika minimalistinen muoto. Hämmentävän tuttu muoto. Ei koira pääse karvoistaan.
Kolttu: HM
Jos jostain taas sitten pääsee, niin järjestään. Miten te pitkänpuoleiset naisihmiset oikein käytätte näitä hädintuskin pitkän paidan mittaisia mekonkuvatuksia? Siis kattokaa nyt noita kuvia, on ihan viittä vaille ettei näy ns. perille asti. Ängin sukkahousujen päälle pitsiset pyöräilyhousut lisäsäädyllisyyden toivossa, mutta niissä taas oli pituutta polveen saakka, eli vähän liikaa. Rullaamalla ja ryttäämällä sain pituuden kuosiin, mutta sitten saikin moikata sieltä täältä tursuavaa reisi… lihasta. (Mulla on lihasta erityisen paljon sisäreisissä. Ja poskissa.)
Siis nyt oikeasti. Tykkään tuosta mekosta kuin punatulkku piirakasta, mutta en suin surminkaan kykene käyttämään sitä muiden kuin farkkuleggarien kaverina. Ja niidenkin kanssa huomaan välillä vuorikankaan ryttäytyneen vyötärölle todella esteettisesti. Jos nostan kädet ylös tai suoraan eteenpäin, ei tarvitse edes arvailla näkyisikö haarakiila vaiko eikö. Ja minä en diggaa vilkkuvista leggari/sukkahousupyllyistä, vaikka se miten muotia olisikin. Siksipä en kykene tähän pyöräilyhousukomboonkaan muuta kuin työnulkopuolisella ajalla.
Huoh. En mä edes ole mikään megapitkä vaan 173 cm. Pitkä selkä mulla tosin on, joten ehkä se syö ne kriittiset sentit?
Olen joskus toitottanut isoon ääneen, että mulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tyyli-ikonia. Puhuin paskaa. Tajusin kuvia käsitellessäni ja tietyntyyppiseen flow-tilaan päästyäni, että kyllä vaan, mulla on ollut tyyli-ikoni. Se kirkastui tämän kuvan myötä:
Outo viehtymys juuri tähän etäisesti tutun malliseen mekkoon selittyi. Shirley Manson ♥.
Hölmömpi voisi luulla, että valitsen hyvinkin tarkkaan blogissa julkaistavat kuvat. Pyh ;D. Tällä kertaa eetteriin pääsivät ne, jotka olivat edes jollain tavalla tarkkoja. Muinaisia Suosikin kirjeenvaihtoilmoituksia lainatakseni foto ois kiva ylläri, mutta uusi kamera vielä kivempi. Kaivoin aamulla kaapista edelliseltä kirppisreissulta mukaan tarttuneen röyhelöhameen ja hyräilin tipi-tiitä, kuvitelkaa. Aamulla olo oli nimittäin vielä kovin keväinen. Aurinko-mokoma ei sitten suvainnutkaan näyttäytyä ja keväisyys katosi varsin nopeasti kuin räntähiutale lätäkköön. Joku saattaa bongata kuvasta hameen lisäksi pistävästi töllöttävän mörrimöykyn ja sen astetta vaaleamman tupeen.
Mä tiedän, mä olen niiin kuvauksellinen. Olette vain kateellisia.
Kissamau on vanha Onlyn teeppari.
Kengät Bronx.
Taidekuva.
Palatakseni tuohon ensimmäiseen lauseeseen, mulla ON kyllä kriteerejä kuvien julkaisemisen suhteen. Jonkinasteisen tarkkuuden lisäksi mä vaadin kuvilta – tai oikeammin itseltäni – neutraaliutta. En luonnollisestikaan halua tuoda esiin negatiivisia asioita itsestäni, mutten tahdo olla luonnottoman hajutonkaan. Itseään on todella vaikea kuvata objektiivisesti, ja aina välillä huomaan jättäneeni julkaisematta juuri ne inhimillisimmät ja normaaleimmat kuvat (joskus olosuhteiden pakosta, kuten tänään). Eniten mua kuitenkin hidastaa ihmisten yleinen taipumus tehdä analyysejä bloggaajan painosta tai kropasta. Mua itseäni se ei haittaa koska pidän itsestäni (kuinkas muutenkaan ;D), mutta mä en halua olla mallina kenellekään sen kummemmin hyvässä kuin pahassakaan. Kumpikin ahdistaa.
Olen monesti myös miettinyt, miten kummallista omien kuvien postaaminen nettiin loppujen lopuksi on. Valtaosa ihmisistä assosioi tämän puhtaaksi narsismiksi, mitä se omasta mielestäni ei ole. Itsekeskeisyyttä toki jossain määrin. Oletanhan mä, että edes jotakuta kiinnostaa nämä jutut ;). Mutta väitän, että valtaosa bloggaajista ei laita itsestään omakuvia nettiin siksi, koska ovat mielestään tappavan kauniita (muutamaa iiviliä poikkeusta lukuunottamatta ;D), vaan siksi, koska ovat sinuja itsensä kanssa.
Tänään on hyvä päivä olla sitä. Olkaa tekin.
Ps. Ulkoasu tulee vaihtumaan lähiaikoina lopulliseen muotoonsa. Täällä on ilmassa pientä karhuveljeni koodaa -fiilistä.
Tai olis lähteny, mutta päätti sitten kumminkin jäädä kotiin ja blogata uusista roikkohaarahousuistaan.
Byysat lepuuttelivat Kapp Ahlin (tai Lindexin, eivoimuistaa) alerekissä leppoisaan vitosen hintaan. Talouden Mies-henkilö totesi hinnan olevan edelleen yläkantissa, mutta onneksi omistan henkiset korvatulpat moisia latteuksia varten. Jokanaisen vaatekaappi tarvitsee aivan ehottomasti porkkanamallin coolit överivalkaistut mattinykäset, sehän nyt on aivan selvää.
Aivan selvää ei näköjään liene se, että jokanaisen tulisi hankkia itselleen myös navan peittävä musta paita. Khm. Mainiot Topshopin kiilakkeet vienevät huomion kuitenkin toivottavasti sinne, minne vatsanahka ei yletä. Kaikenvoittavasta mainioudestaan huolimatta kiilakoroilla on huonokin puolensa. Siinä, missä normaalit poposet sujahtavat jalkaan kuin ämpärit, on näissä kengissä työstämistä.
Mies: Mä oon valmis, joko mennään?
Midi: Joo, mä vedän vaan kengät jalkaan.
*näpelnäpelnäpelkiliviuhnipsnapskilikiliähpuhnäpelnäpelkiristviuhkiristviuhkiristkiristräpelnäpelhuh*
Mies: Tuunnyjjo.
Midi: Joo, toinen vielä.
*näpelnäpelnäpelkilikilikiliviuhjne…*
Vapise sohjohanki, mä tulen – joillain toisilla kengillä. Kunhan tuo keskimääräistä muhkeampi kilimanjaro pihalta sulaa, ei ulos ole menemistä edes kanootissa. Ei se mitään, sitten ollaan sisällä ja kuunnellaan Tsydeemiä. Mä alan pikkuhiljaa uskoa, että ehkä tämä ikitalvi sittenkin loppuu joskus. Sääjumalille tiedoksi, että luvassa on sitten parasta olla vähän helvetin kuuma kesä, tai tyhjään kostoksi kaikki lähisiwan aerosolit suoraan ötsöönireikään.
Että ketäs sitten naurattaa hä.
(Tulipa muuten testattua, että nämä kuvat eivät näy IE:llä niin kuin pitäisi… ääh.)
