Harva asia on niin jännittävä kuin pahvinen laatikko.
Jostain lepraparantolasta vissiin.
Vetää ainakin toukkia puoleensa.
Tarkastaja työssään.
Viitsisitsä. Etsä viitsisitsä.
Nakit paketissa - tsek.
Kärsä paketissa - tsek.
Ja mitä paketista paljastui? Siitä kuvareportaasi tuonnempana.
Tajusin tässä juuri, että joulu on tällä viikolla. Mulle tulee kiire tän kalenterin kanssa, taitaa olla niin etten millään ehdi postata kaikkea mitä suunnittelin :D. Voipi olla että teen jonkun jämäkollaasin kuvista joita jäi yli, pitää katsoa. Mutta sitä ennen behold the beeben pikkuruiset jalat (joilla on otettu jo kolme askelta!) ja joulupallo. Aivan loistoja nämä teidän kuvausideat, ei voi muuta sanoa. Oli ihan hivenen hankalaa saada kekara pysymään housuissaan tuon pallon kanssa muutaman kuvan ottamisen ajan, että kiitti vaan ;D…
Eilinen vihreä sarja oli osa isompaa kuvasettiä. Voisin kuvitella, että valokuviin – kuten kaikkiin muuhunkin – pätee kohtuus. Itse revin puhkivaalennettuja hamppuhiuksiani joka kerta kun törmään blogipostiin, joka sisältää noin viisikymmentä valokuvaa peräjälkeen. Oli hienoja tai ei, liikaa on liikaa. Määrä syö laatua. Parempi siis pakkosyöttää pienissä erissä ;).
Sama muuten pätee asukuviin. Jos kuva ei anna mitään uutta, se kannattaa jättää julkaisematta ja luottaa niiden muiden kuvien ilmaisuvoimaan. Tai sitten ei. Kaltaiseni visuaalinarkki on vaikea miellytettävä. Joskus kuvissa näkee itse jotain mitä muut eivät välttämättä näe, ja se tekee julkaisemisesta ja karsimisesta vaikeaa.
En btw ole muuttamassa blogia kuvablogiksi ;). Nämä kuvat vain ovat kertyneet kesän aikana koneelle julkaisua odottamaan. Pakko on myös todeta, että pyöristetyt kulmat eivät tulleet jäädäkseen.
