Kitkerät paljetit

Omistan hurjan paljon kivoja vaatteita. Tuntuu hassulta, että joka päivä töihin lähtiessä saan pukea ylleni jotain, mistä ihan oikeasti pidän. Tämä asia ei ole ollut alkuunkaan itsestäänselviö tähänastisessa elämässäni. Harva se päivä ärsyynnyn siitä, etten ole muistanut ikuistaa jotain kivaa komboa muistikortille ja lähes yhtä usein päätän tehdä parannuksen.

No nyt, nyt sitten parannuin vähän ja otin ne kuvat. Itselleni uskollisena turasin kumminkin, ja menin ja otin ne kuvat läskipäivänä (TM). Kiilutoppi ja kimonotakki olivat tosi jees siihen saakka, kunnes kinnasin farkkurotsin niiden ylle ja tunsin oloni kunnon rasvachorizoksi liian pienessä kuoressa. Farkut saivat kiittää onneaan että menivät kiinni, koska muuten olisin raastanut rikki loputkin vuodessa hajonneista Nudieistani. Joku muumuu tai burkha olisi natsannut päivän fiilikseen kuin vohveli kermaan.

Kaikkien näiden ylenpalttisten  fiilisten jälkeen mulle jäi vähän paska fiilis näistä vaatteista. Sellainen, että se on nyt tän paljettitopin vika, että mä tein superrasvaista ja herkullista kinkkujuustopiirakkaa ja vedin siitä puolet napaani ykkösellä. Tuli syötyä vähän huonosti ja nyt turvottaa vituttaa. Tai jotain. Ja tämähän on siis ihan nurinkurista, koska viaton toppiparka huljuu yllä kuin perunasäkki.

Ja ei tartte sanoa mitään, mää tiedän. Mulla on läskiä eniten korvien välissä. Mutta se tunne. Se on vaan se tunne. Kyl te tiiätte.

Kun turvottaa, puoli kiloa karkkia auttaa. Jugurtit on nössöille.

Tykkään
15