Monthly Archive for June, 2010

Juhannuskuvia

Olen tähän asti kuulunut niihin ihmisiin, jotka jäävät naama nutturalla kaupunkiin murjottamaan kun koko muu maailma katoaa juhannukseksi mökille. Tänä vuonna oli toisin. Nyt minäkin olin mökillä. Ja siellä oli aivan erinomaisen mukavaa, ellei oteta lukuun kiljoonaa hyttystä, punkkia ja muuta lentävää ja ei-lentävää pikku persreikää. Yksi yö meni huonosti nukkuessa ja hyvin valvoessa, mutta ei se mitään. Huonoille unenlahjoille ei mitään mahda. Sen seurauksena en tosin jaksanut olla mikään maailman mukavin seuranainen ja vielä vähemmän valokuvauksellinen.

Onneksi, onneksi ette näe mattinykäslenkkareitani ja niiden alta pilkottavia sukanvarsia. Saatte sen sijaan tyytyä mahtimaisemaan, tiiroihin, kalkkunareisiin ja maailman kauneimpaan auringonlaskuun.

Tykkään
0

Juhannustanssit

(Mekko: Vivien of Holloway)

Keskikesän juhla on ovella. Sitä sopii juhlistaa kellohelmoilla ja iskelmällä. Tänään on kiire laiskottelemaan ja grillipatojen ääreen. Toivottavasti stereoeinlage suoltaa illan ratoksi myös hieman Agentsia. Tanssia en aio, vaikka otsikko niin lupaakin.

Nyt ei järki juokse eikä sitä myöten ajatuskaan. Menkää ulos aurinkoon ja nauttikaa kesästä. Tämä on käsky.

Edit: Ainiin tärkein unohtu. Hyvää juhannusta!

Tykkään
0

Kis kis kippurahäntä

Kissakuvia ei ole tullut postattua pitkään aikaan. Oliko kellään ikävä? Mirrinkäiset ovat viettäneet kesää tavanomaisen laiskanpulskeissa fiiliksissä. Nyt niidenkin arjessa tosin vallitsee uusi rutiini, kun hullu omistaja ahdistelee niitä päivät pääksytysten kissankokoisen objektiivin kanssa.

Kas tässä muutama pällikuva maistiaisiksi. Poseeraukset muuttuvat oletettavasti ajan kanssa hieman luontevammiksi, kun päälimmäisin wtf-vie-tuo-tuutti-pois-mun-naamalta-fiilis on ohitettu.

Tykkään
0

Shortshit

Shortsit, nuo housumaailman teepaidat. Niitä luulisi helpoiksi ja mutkattomiksi kesävaatteiksi. Asia ei ole ollenkaan niin yksinkertainen.

Mikroshortsit ovat suoraan saatanasta. Ne ovat mm. surkeimmat festariasusteet, mitä maa päällään kantaa. Ja puhun nyt erityisesti sellaisista hieman löysänsorttisista mikroista. Ei voi huoletta kumarrella, pyllistellä tai kontata, sillä lahkeet lepattavat hallitsematta sinne  tänne. Istua pitää siveästi polvet yhdessä, ellei halua vilkutella sisäkumia koko maailmalle (ja mähän tiätty niin kovasti haluaisin, mutta kun kanssaeläjät ei arvosta). Ainoa tapa käyttää mikroshortseja on pukea niiden alle legginsit, mutta silloin saattaa saada ihan ansaitusti turpaansa bajamajajonossa. Ja let’s face it, ainoa tilanne, jossa suostun pukemaan kahdet housut päällekäin vaatii kolmenkymmenen asteen pakkasen, ja siinäkään tilanteessa ne alemmat byysat eivät näy päällepäin.

Sitten on case nahkashortsit. Myönnän kyllä nähneeni viime aikoina useita kauniita blogittaria, joiden yllä nahkashortsit näyttävät upeilta. Olen kuitenkin varma, että itse näyttäisin niissä vain henkselit kotiin unohtaneelta puutarhatontulta. Tämä ei johdu niinkään antipatiasta shortseja kohtaan vaan siitä, että kyseessä on nahkaiset shortsit. Kuvitelkaa nyt, yhdistelmähän on kerrassaan luonnoton.

Shortsitraumaa ei yhtään helpota se, että nyt on kesä ja miehetkin käyttävät pätkähousuja. Ns. “fiksummat” miesten shortsit ovat vaarallinen asuste, etenkin jos niissä on uppslaagit ja prässit. Vaikkei edellämainittuja olisikaan, voi pelkkä liian lyhyt lahjemitta saada aikaan koulupukuvaikutelman ja huutonaurun. Löysät ja lyhyet shortsit eivät oikein käy miehillekään, sillä tuloksena saattaa olla ns. kirkonkelloefekti. Älkää pyytäkö selittämään tarkemmin.

No, mitä sitten jää jäljelle, kun karsitaan vielä joukosta pitempilahkeiset shortsit (=mummomalli), sporttimallit (=I don’t do sporty) ja leonardo-di-caprihousut? No tietysti soveliaan edulliset hikipajabyysat, joiden sivuja koristavat rusetit eivät levennä äässiä vaikka siltä näyttääkin ja jotka eivät ole isot vaikka tyhmempi voisi niin luulla.

Aion muuten tehdä puoliksi auki unohtuneesta vetoketjusta kesän trendihitin.

Tykkään
0

Vihreitä kuvia

Tykkään
0